Palkoviljaa

Vielä tämän päivää voivat vanhukset nauttia kasvisruokien aatelista, ennen kuin nuoriso pöräyttää pihaan Kainuun kiertueeltaan ja vaatii pöytään lihaisia pöperöitä, spagetti bolognesea (lähestulkoon ragua)  ja kananmaksa palleroita. Ospria eli palkokasvit kannetaan keittiöömme Espoon keskuksessa sijaitsevasta etnisestä ruokakaupasta, jonka nimi on sama kuin Etelä-Turkissa sijaitseva rantakaupunki. Alkaa A:lla ja loppuukin A:han, kuusi kirjainta, konsonantit l ja n. Matkaoppaat-sarjan jaksoja kuvattiin täällä...
En aioi mainostaa, mutta Itiksen vieressä on saman ketjun samanniminen kauppa myöskiin. Kaupasta saadaan kuivatut mustasilmäpavut ja valkeat pikkupavut, linssit,kikherneet, tahinitahna ja parhaat kurttuiset oliivit, joita kaikkia kyproslaisiin keitoksiin tarvitaan.


Näillä evväillä pärjää jo vuoden päivät, kun siis toinen samanmoinen satsi löytyy pussista kuvan ulkopuolelta. Isoja voipapujakin on ruokakomerossa odottamassa valmistamista, mutta niitä pitäisi keittää ehkä koko päivä liottamisesta huolimatta. Kärsivällisyys ei viime kerralla niiden kanssa itsellä eikä isännällä riittänyt. Pienet valkopavut sen sijaan vaativat 10-12 tunnin(yön yli)liotuksen jälkeen vain noin tunnin keittoajan. Liotetuille pavuille vaihdetaan raikas ja runsas keitinvesi, annetaan porista ilman kantta ja kuoritaan vaahto reikäkauhalla välillä pois.
Tämän päivän annos on n. 400 g pikkupapuja kiehumassa viiden litran kattilassa. Vettä lisätään matkan varrella, ettei keitos kuivu ja ota pohjaan.
Puolen tunnin kiehumisen jälkeen lisätään
yksi kesäkurpitsa paloiteltuna
kolme kuorittua porkkanaa
kaksi kuorittua perunaa
kiehuskelemaan papujen seuraksi. Kypsien papujen kuoret irtoilevat hieman ja suutuntuma on pehmoinen. Valmiit pavut lisukkeineen kuopaistaan kattilasta reikäkauhalla ja tarjoillaan lohkotun tomaatin, kurkun, sipulin, persiljan, no sen sileälehtisen taas ja sitruunamehun kanssa. Suolaa saa jokainen ruokailija lisätä sopivan määrän lautaselleen itse. Olisipa tarjolla lisäksi rapeakuorista kyproslaista maalaisleipää, mutta itse asiassa Perheleipuri Salosten Jussin moniviljaleipä on rakenteeltaan lähes kyproslaista maalaisleipää. Tämä on tullut todetuksi monen testin ja mutustelun tuloksena. Jussin moniviljaleipää meillä syödään kaikkien kyprosruokien lisukkeena ilman levitteitä tai muita leivänpäällisiä. Lisäkostuketta leipä saa ruokien omista keittoliemistä ja kastikkeista.

Papusoppaa tulee tällä ohjeella runsaasti, pakkaseenkin tästä riittää tai kahden kolmen päivän sapuska nelihenkiselle perheelle. Aikoinaan tämä ruoka oli pari-kolmevuotiaan lapsen lempiruokaa - ainakin kun sen keitteli Despina-tätinsä 60-luvulla hankitulla kaasuliedellään.