Pitkäperjantain Intialainen linssikeitto 10.4.20 koronakaranteenissa

Täällähän sitä ollaan, vapaaehtoisessa karanteenissa, tuon +70v. papparaisen kanssa. Olin aivan varma, että kun laitan tarjolle pitkäperjantain lounaspöytään intialaisen linssikeiton savolaisten potturieskojen rinnalle, niin siitä seuraa vastalauseryöppy - että ainahan pääsiäisenä on keitelty edes avgolemonit, kun kuitenkaan ei majiritsa- sisäelin-keittoa täällä maailmankolkassa saa!

Mutta hyvinpä maistui sopivan sakea ja ruokaisa linssikeitto koko perheelle.  Ja vielähän sen munasitruuna-keitonkin kerkeää tässä pääsiäispyhinä kiehautella.

Senhän toki entuudestaan tiesin, että kyproslaisilla, ja varmaan kreikkalaisillakin, on lämmin suhde intialaiseen kulttuuriin ja meidänkin papparaisen lempielokuvia nuoruudesta ovat intialaiset myyttiset jumalsaagat. Liekkö niitä katsottu ensin elokuvissa ja sitten töllöttimien yleistyttyä naapuruston hyvätuloisimpien televisiovastaanottimista isolla porukalla milloin luvalla, milloin luvatta, ikkunan äärestä terassilta kurkkien.

Kreikkalaiseen laiká- eli kansanlaulu-perinteeseen kuuluva kaunis laulukin on alunperin jostakin intialaisesta nyyhkyleffasta nappaistu ja kreikaksi käännetty:

Kardia mou kaimeni

Tuonpa laulun taustalla soidessa voi alkaa laitella kattiloita tulelle ja sipuleiden tai laulun herkistämin kyynelsilmin valmistella Intialaisen linssikeiton aineksia:


https://www.gogreen.fi/reseptit/intialainen-linssikeitto/   punaisista linsseistä - niitäkin nyt on ruokavarastossamme, kun vihreiden linssien lisäksi niitä nappasin lähi-ässältä. Linssejä kyllä löytyy kaupasta hyvin, ei ole hyllyt tyhjinä!

Keittoaineksista puuttui pinaatti. Se korvattiin kahdella porkkanalla; yhdellä jättiläisellä ja yhdellä vähän pienemmällä. Porkkanat kuoritaan, pilkotaan ja laitetaan kiehumaan omaan kattilaansa. Kun ne ovat kypsiä ja sopivan pehmeitä, pottunuijalla muussataan porkkanat sopivaksi murskaksi ja humpsautetaan linssikeitoksen sekaan keitinvesineen päivineen.

Kermaa lörähti hieman yli desin, ja sekin kuohukermaa. Tietenkään mangoja,  saatikka mangochutneyta, jääkaapissa ei ollut. Chutney korvattiin kunnon löräyksellä punaviinietikkaa ja kahdella kahvimitallisella sokeria. Tomaattimurskaa oli luomuna sattumoisin 390 grammaa - nestettä siis keittoon tuli enemmän kermasta, porkkanoiden keitinvedestä ja tomaateista kuin alkuperäisessä reseptissä, mutta sakeus keitossa oli silti erinomainen.

Garam masala - mausteseosta ei sitäkään ollut valmiina, mutta onneksi löytyy  tähänkin valmis resepti:

Garam masala  - ainut mauste, joka meidän jo aika vanhaksi käyvästä mauste-huoltovarmuusvarastostamme puuttui, oli juustokumina - sen sijalle ropsautettiin kurkumaa, kun se värinsä perusteella sopii tähän keitokseen täydellisesti. Laakerinlehdet laitoin kokonaisina kiehumaan keitoksen sekaan ja poistin ne lopuksi.

Ihmeeksi tosiaan pakastimen kätköistä ilmaantui pakastettuja inkiväärin palasiakin - nyt huoltovarmuusvarastomme kylmäosastolle jäi punaisia viinimarjoja ja suppilovahveroita litrakaupalla. Seuraavaksi täytyy kokkeilla varmaan hillottuja suppilovahveroita.

Linssikeiton lisukkeet - potturieskaset - tehtiin yksinkertaisesti vanhentumisvaarassa olevasta kylmästä piimästä (n.3dl) ja kolmesta desistä toissapäiväistä perunamuussia.
Suolaa heitin mukaan 2 tl ja huuhtaisin hunajapurkin pohjalta noin ruokalusikallisen hunajaa puolella desillä vettä.
Kaurahiutaleita sekaan 2,5 dl ja noin viiteen desilitraan vehnäjauhoja sekoitin pussillisen kuivahiivaa. Meinasikin unohtua: vielä kunnon löräys, eli 2 rkl rapsiöljyä taikinaan lisäsin kuohkeutta tuomaan.

Takina sai seisoa liinalla peitettynä lähes kaksi tuntia ja siitä sitten kostein sormin muotoilin 12 sämpylämöykkyä leivinpaperille - pelti oli kuumenemassa uunissa 200-asteessa. Kuumalla pellillä paistetaan rieskasia sitten uunin ärhäkkyydestä riippuen n. 15-20 minuuttia.

Hyvää ruokahalua ja hyvää pääsiäistä poikkeusoloista huolimatta!